Alumiinioksidikeramiikkarakenteiden kaarihitsaus on erilainen sekä moodissa että luonteessa, jotka liittyvät esimerkiksi valokaarihitsaukseen käytettäviin tekijöihin, kuten kaasuun, paineeseen ja elektrodimateriaaliin. Siksi hapen ja sen rakenneosien kaarihitsaus voidaan yksinkertaisesti jakaa kahteen luokkaan: ei-itsehillintäpurkaus ja itsehillintäpurkaus. Alumiinioksidikeraamisen rakenteen kaarihitsauksen ei-itsehillinnässä alkuperäiset varautuneet hiukkaset johtuvat ulkoisen sähkön korkeasta profiilista, joka osoittaa tumman purkaustilansa.
Kun ulkoinen ionisaatiolähde kuitenkin peruutetaan, pimeä purkaus pysähtyy välittömästi. Kun alumiinioksidikeramiikkarakenteiden kaarihitsaukseen käytettävä virta ylittää tietyn alueen, kaasunjohtavuusprosessi itsessään voi tuottaa varautuneet hiukkaset, joita tarvitaan johtavuuden ylläpitämiseksi. Tässä tapauksessa, vaikka ulkoinen ionisaatiolähde peruutetaan, tyhjennysprosessi voi jatkua. Tämä
ilmiönä on niin sanottu itsehillintäpäästö. Alumiinioksidikeramiikkarakenteilla on myös terminen johtavuus, kun niitä käytetään, eli alumiinioksidikeraamisten rakenteiden yksikköpinta-alakohtainen lämpö yksikköajassa ja yksikkölämpötilagradientissa. Alumiinioksidikeraamisen rakenteen lämmönjohtavuus on erittäin tärkeää, joten se on mitattava tarkasti. Alumiinioksidikeramiikkarakenteiden lämmönjohtavuuden mittaamiseksi on kaksi menetelmää. Yksi on vakiotilamenetelmä, joka mitataan tasaisella levyn lämmönjohtavuusmittarilla. Vakaan tilan testissä testattava alumiinioksidin keraaminen rakenne on vakaalla lämpötilakentällä. Mitataan lämpövirta pinta-alayksikköä kohti, lämmön virtaussuunnan lämpötilan muutos ja alumiinioksidikeraamisen rakenteen tilavuus ja lasketaan sen lämmönjohtavuus määritellyn laskentakaavan mukaisesti. Toinen menetelmä on epävakaa tilamenetelmä, jossa ristikuumalankamenetelmää käytetään enemmän alumiinioksidin keraamiseen rakenteeseen upotetun lineaarisen lämmönlähteen lämpötilan muutoksen mittaamiseen sen suuntaan tietyssä ajassa alumiinioksidin keraamisen rakenteen lämmönjohtavuuden saamiseksi.
